keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Uskon hellyyteen, uskon rakkauteen




Elämä on pitkälti arkista. Silti jokainen päivä on merkityksellinen, juuri siksi, että jokaisena päivänä minulle kuuluu rakkaus ja hyväksyntä. Toisten ihmisten kohtaaminen lähtee siitä, miten kohtaan ensin itseni. Siksi tämä kirjoittamani runo puhuu ensin minulle. Minä en ole myytävissä, enkä ostettavissa. Haluan vielä tarkentaa tämän seuraavaksi: minuuteni ei ole myytävissä, eikä ostettavissa.


uskon hellyyteen
uskon rakkauteen

siksi olen täynnä melua, hajua
repaleinen ja kurainen paita
kirmaavat kilpaa
vesipisaroiden kanssa

siistiksi, puhtaaksi puuteroitu
kuranaama

ei myytävissä, ei ostettavissa

rakastettavissa
hyväiltävissä


Luottakaamme tänään. Siitä rakentuu myös huominen.


maanantai 8. helmikuuta 2016

Paikkani: elämän silmäterässä




Kun katson elämää silmästä silmään, huomaan että sekin katsoo minua silmästä silmään. Silmäterässä heijastuu kuvajainen. Ihmisen kuva. Elämän kuva.

Olen elämän ihmeellisessä silmäterässä. Olen sisässä, ja vielä hyvin erityisessä paikassa. En olekaan elämän ulkopuolella, vaan kohdallani toteutuu tänään elämän täysi todellisuus. Olen totta, elämäni on totta. Se, mitä tänään tapahtuu, on elämän suurta kertomusta.

Rohkenenko olla vielä enemmän elämän sisässä? Avautuuko elämästä uutta ymmärrystä, uusia kokemuksia, elämän aitoja havaintoja. Entä, kun kohtaan niitä ikäviä muistoja, tuntemuksia, joita yritän torjua. Entä, kun tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

Toivon, että tänään minulla on elämänrohkeutta niin paljon, että katson suoraan. Yllin kyllin rohkeutta katsoa kohti ja avoimena sille, mitä elämä puhuu.

Elämä heijastuu minussa. Ja, minä heijastan elämää. Tänään.