Paikkani: elämän silmäterässä

Kun katson elämää silmästä silmään, huomaan että sekin katsoo minua silmästä silmään. Silmäterässä heijastuu kuvajainen. Ihmisen kuva. Elämän kuva.

Olen elämän ihmeellisessä silmäterässä. Olen sisässä, ja vielä hyvin erityisessä paikassa. En olekaan elämän ulkopuolella, vaan kohdallani toteutuu tänään elämän täysi todellisuus. Olen totta, elämäni on totta. Se, mitä tänään tapahtuu, on elämän suurta kertomusta.

Rohkenenko olla vielä enemmän elämän sisässä? Avautuuko elämästä uutta ymmärrystä, uusia kokemuksia, elämän aitoja havaintoja. Entä, kun kohtaan niitä ikäviä muistoja, tuntemuksia, joita yritän torjua. Entä, kun tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

Toivon, että tänään minulla on elämänrohkeutta niin paljon, että katson suoraan. Yllin kyllin rohkeutta katsoa kohti ja avoimena sille, mitä elämä puhuu.

Elämä heijastuu minussa. Ja, minä heijastan elämää. Tänään.