Tunnistan mistä pidän

Kuka sen tietää mistä pidän, jollen itse.

Jostakin pitäminen on sitä, että tunnistan mikä on hyvää, haluttavaa, mielekästä, merkittävää. Arvokasta juuri minulle. Samalla tähän liittyy toinen puoli, sen tiedostaminen ja tunnistaminen mistä en pidä. Tämä on yhtä tärkeää.

Arvostan hyvää ja tunnistan hyvän.

Kyllä hyvällä on väliä.

Mikä tahansa ei ole hyvää. Jotta hyvä olisi aitoa hyvää, se on suhteessa elämänhyvään. Se ei ole samaa kuin se, että menen päiväunien pilvilinnojen loputtomille ulapoille tai epätodellisiin haavekuviin.

Hyvä ei ole eksymistä, etääntymistä persoonallisuudestani ja minäni piirteistä. Hyvä on vahvistumista, etenemistä, kasvua ja elämänpeilin kirkastumista.

Hyvän tiedostamisen rinnalla tunnistan kurjalta tultuvat ja mielipahaa tuovat asiat, nekin. Siis ne, mistä en pidä. Myös tämän huomaaminen on yhtä arvokasta ja merkityksellistä.

Hyvä on kuin valoa. Valo liikkuu ja säteilee raollaan olevasta ovesta toiseen huoneeseen. Valokiila lankeaan pimeään, ei toisinpäin. Kynttilä valaisee pimeässä kellarissa. Pimeys ei voi sitä sammuttaa vaan joutuu väistymään.

Jostakin tietystä asiasta pitäminen ja sen kokeminen hyväksi on minun tilaani, mielenmaisemaani. Se on vastaanottamista, suostumista, uteliaisuutta ja suuntautumista juuri sitä kohti.

Jokainen päivä, syntymän ihme

Jokaisen ihmisen syntymä on elämän täysi ihme. Ensimmäisessä hengenvedossa tapahtuu jotakin käsittämätöntä mutta samalla niin totta, ymmärryksen yläpuolelle kohoavaa elämän kirkasta hetkeä.

Syntymä on iloa, voimaa, elämää, onnea. Se on ikiaikaista ja samalla äärimmäisen omakohtaista. Olen tätä kaikkea tänäänkin. Ei syntymäni ole loppunut tai poistunut.

Syntymässä on heräämistä.

Entä tämä aamu? Jokainen uusi päivä on syntymän ihmettä. Synnyn jokaisen päivän aamuna kyseiseen päivään. Aamulla en koskaan tiedä mitä kyseinen päivä tuo tullessaan ja mitä tapahtuu. Toki minulla on tiedossa päivään liittyvät perusraamit. Ja se, että sunnuntain aamu poikkeaa tiistaiaamusta.

Jokainen aamu on tavallaan syntymään heräämistä. Siis hyvää, onnea, iloa, voimaa, elämää. Olen näin aanutlaatuisen päivän edessä. Lisäksi olen niin ihmeellisen päivän edessä, joka ei kronologisesti toistu koskaan kohdallani. Kirjoittaessani tätä tekstiä on sunnuntai 4.10.2015. Koskaan toiste en pääse tähän samaan päivään. Siksi tällä päivällä on väliä. Siksi jokaisella päivällä on hyvin paljon väliä.

Aamulla päiväni on kuin tasanko, tai matka. Jotakin on tiedossa. Lounasta klo 12. Töiden päättymistä klo 16. Opintoja, sovittuja tapaamisia. Jumppatunti alkaa klo 18.

Illalla kun katson päivääni, siitä on kenties tullut viidakko, vuorimaisema, aava meri, puro metsän keskelle, myrskyn kaatamia puita kotimatkalle. Minulle tällä on merkitystä. Jollakulla toisella on toisenlainen päivänsä. Hänelläkin oma päivänsä, ja tärkeä.

Synnyn joka aamu uuden elämänaamun päivään. Toivon, että tässä päivässä syntymän ilo heilauttaa minua aina ilon tunteeseen saakka.

Iloista heräämistä ja syntymän aamua jokaiselle päivälle!